Lisää lintutreeniä

Maanantaina Luna pääsi taas lintutreeniin. Lähdimme Kodan ja Kodan omistajan kanssa autolla Tuusulan puolelle hieman vieraampaan metsään. Kodalle oli sulatettu useampi varis ja Luna puolestaan sai pienemmän kuovin.

Koda harjoitteli ensin hiekkatiellä muutaman kerran, jonka jälkeen pääsin Lunan kanssa yrittämään. Kuovi oli neidille jälleen ihan vieras tuttavuus, joten alkuun meillä meni aikaa, kun Lunan piti haistella lintu erittäin tarkkaan. Yritin sitten houkutella tyttöä ottamaan lintua suuhunsa, mutta se selvästi oli vastenmielinen ajatus Lunasta, kun neiti vain vilkaisi minua ja jatkoi kuovin haistelua. Hetken harjoittelun jälkeen emme olleet edenneet ollenkaan, jolloin Koda omistajineen siirtyi hieman syvemmälle metsään variksilla treenaamaan.

Minä siinä sitten yritin tehdä linnusta erittäin kiinnostavaa ja juoksin hiekkatietä pitkin edes takaisin lintu kourassa. Luna juoksi kyllä innoissaan vieressä, mutta ei yrittänyt tarttua kuoviin. Välillä kokeilin heittää lintua, jolloin neiti juoksi kyllä saaliin luokse, mutta ei edelleenkään yrittänyt ottaa suuhunsa sitä. Pikemminkin se tökkäsi sitä kuonollaan ja osoitti että tässähän tämä on. Jatkoin yllyttämistä, en tiedä kyllä edes kuinka kauan, ja jossain vaiheessa aloin jo pohtimaan että näinköhän tämä päivä menee tässä että Luna ei ota lintu edes suuhunsa.

Sitten jossain vaiheessa neidin päässä napsahti ja Luna nappasi linnusta tukevalla otteella ja toisen minulle niin kuin mitään ongelmaa ei olisi koskaan ollutkaan. Tästä neiti ansaitsi kunnon kehut ja palkan, jonka jälkeen pidimme pienen treenitauon. Annettiin ajatuksen hieman muhia Lunan päässä ja menimme katsomaan Kodan treeniä. Kodalla oli hakuruutu menossa, eli variksia oli piilotettu metikköön ja herran piti ne sieltä noutaa. Hyvin sekin jaksoi keskittyä vaikka olimme Lunan kanssa siinä vieressä. Linnutkin löytyivät yksitellen, vaikka kanto-ote ei aina ollut ihan oppien mukainen. 

Mutta silti Koda yritti parhaansa mukaan tuoda varikset takaisin, vaikkakin sitten joutui kantamaan päätä erittäin ylhäällä. Tuli sieltä sitten treenien lopulla jo oikeaoppisia kantamisiakin, vaikkakin herran keskittyminen alkoi sitten rakoilla.

Tää on vaan niin söpö kuva jotenkin. :D

Tein pari heittoa vielä Lunalle ja oikein nätisti kuovi haettiin ja palautettiin. Jos jostain voi nipottaa, niin siitä että neiti ei palauttanut lintua perusasennossa vaan jäi seisomaan kädenmitan päähän. Mutta minusta oli jo iso edistys se, että tyttö ylipäätään suostui ottamaan linnun suuhunsa.

Saimme pitää kuovin, joten pääsemme itsenäisestikin joskus harjoittelemaan linnun noutoa. Lintu oli Lunasta lopuksi sen verran kiva, että se piti kantaa kotiin asti. Edes pissalla ei meinannut käydä, ennen kuin otin kuovin itselleni. Nopean rakon tyhjennyksen jälkeen neidin piti saada lintu takaisin. 

"Mun aarre"