maanantai 6. huhtikuuta 2015

Lola tuli kyläilemään

 Pääsiäinen oli jotain outoa Lunan mielestä. Ihmisiä tuli pimpottamaan ovikelloa ja toi pelottavia oksia. Luna kun ei pimpottamisesta välitä, sai sen hakea aina pois ovenluota räyhäämästä ettei virpojat pelästyisi (yksi oli kyllä mennyt portaisiin piiloon ja vain sen kaveri oli oventakana.) Oliko sit just säikähtänyt kuultuaan Lunan haukkuvan. :D





Haettiin Lola meille tuossa perjantaina. Kävimme serkun synttäreillä mistä sitten napattiin koira mukaan. Pohdin jo viime kerralla, kun Lola oli meillä että voisin kokeilla Adaptilin feromonivalmisteita seuraavalla kerralla kun tyttö tulee, jos se vaikka helpottaisi Lolan ja Lunan yhteiselämää. No, nyt kun tiesin että Lola on tulossa hankin molemmille feromonipannat. Luna sai omansa paria päivää aikaisemmin ja Lolalle laitettiin heti kun tädin luokse päästiin.

Yllättäen toisen Luna pystyi makaamaan osittain toisen serkun päällä, mutta ei edelleenkään välittänyt kun tämä
yritti silittää.
En ollut varma tulisiko niistä olemaan oikeasti mitään apua, mutta ajattelin silti kokeilla. Ongelmahan oli se että Lola on koiraksi todella lälly ja silloin tällöin Lunan nähdessään ikäänkuin "jäätyy" (pysähtyy siis niille sijoilleen karvakaan liikkumatta ja tuijottaa suoraan eteenpäin (voisi melkein sanoa että tyhjyyteen)). Ja kun Lola tuohon tilaan meni niin Luna aina yllättäen kiinnoistu hirveästi toisesta ja aika helposti oli käymässä päälle. Eli apua haettiin siihen että Lola rentoutuisi enemmän, jolloin Lunakaan ei siitä kiinnostu samalla tavalla.


En tiedä onko pannat oikeasti auttanut, vai onko Luna kasvanut sen verrna viimekerrasta että noiden yhteiselo on ollut yllättävän hyvää. Muutama ärinä on tullut, mutta se nyt on ihan ymmärrettävää ja kerran Luna on yrittänyt käydä Lolan päälle, mutta sitäkään en mukaan laskisi koska tilanne oli se että Luna yritti tuhoa agilitytunnellia ja nappasin sitä pannasta kiinni, jolloin Luna ärisee oli kuka tahansa koira lähellä. Nyt se vain sattui olemaan Lola.

Menimme pääsiäiseksi siis vaunulle, äiti heitettiin sinne jo perjantaina, minä+koirat+systeri seurasimme sitten lauantaina perässä kun töistä pääsin.

Illalla kun vaunulle päästiin, mentiin heti koirien syötyä grillille. Molemmat saavat olla siellä vapaana, kun eivät yleensä lähde mihinkään kauan (kun makkara tuoksuu nenään). Lola kun on ystävällinen kaikille se pärjää hyvin, mutta Lunalla on sitten paha tapa haukkua kaikki jotka grillille yrittää (ei siis välitä yleensä niistä jotka siellä jo on).
Otin suhinapullon mukaan tällä kertaa (monta kertaa olen todennut sen olevan siellä tarpeellinen, mutta aina olen unohtanut sen kotiin.) Suhinapullo on siinä mielessä hyvä väline, että Luna reagoi siihen suht herkästi ja Lola taas ei välitä. Ostin sen alunperin kun Luna oli pitkään sitä mieltä että kilpikonna on lelu, muutaman suhasukerran jälkeen Luna on jättänyt Meten rauhaan. Suhasin siis kun Luna oli käymässä Meten päälle, ja kehuin heti kun keskeytti tekemisensä.

Grillillä suhasin yhden ainoan kerran, kun Luna kiellosta huolimatta lähti räksyttäen grillille tulevaa pikkulasta kohti, ja se riitti. Luna ei enää sinä iltana välittänyt  vaikka ihmisiä meni edestakaisin, vaan tyttö keskittyi kuopan kaivamiseen, ruoan kerjäämiseen ja tippuneiden palojen metsästämiseen. Suhasu riitti niinkin hyvin että edes seuraavana iltana Luna ei kiinnittänyt sen enempää huomiota vieraisiin ihmisiin. Yllättäen Luna myös antoi muutaman ihmisen (2 lapsen ja parin aikuisen) koskea!  Okei, herkkuja käytettiin, mutta tähän asti jos Luna on maantasolla ollut ei ole herkutkaan aina riittäneet niin hyvin että toiset pääsevät koskemaan, vaan Luna on kurkotellut herkkuun, mutta peruuttanut pois jos käsi läheni. Tässä kohti kävi mielessä oisko feromonipannalla oikeasti jotain vaikutusta.

Vaunulla tuli myös lenkkeiltyä tavallista enemmän, minkä näki sitten koirista: ne oli todella väsyneitä. :D Lauantaina aamupäivällä käveltiin semmoinen vähän vajaa 7 kilsan lenkki. Hiekkatie oli mäkinen mikä riitti Lolalle kuntoiluksi, mutta Luna puolestaan veti ojissa ja hyppi ojien yli metsän puolelle ja sieltä takaisin. Arvioisin kokonaisuudessaan Lunan kulkeneen 3 kertaa niin pitkän matkan kuin me muut. Meno suuntaan koirat saivat olla vapaana (tai Lola oli kokonaan irti, Luna veti 5 metrin liinaa perässään ihan sen takia että tyttö käyttää nenäänsä niin paljon enemmän ja lähtee jäljen perään herkästi toisin kuin Lola jota ei voisi vähempää kiinnostaa).

Takaisin päin piti sitten ottaa koirat kiinni, kun Lola aina löytää "kotiinpaluuvaihteen" ja olisi valmis juoksemaan koko matkan takaisin. Ja Lunahan innostuu kun Lola lähtee luoksemaan, niin tytöt otti ja lähti heti kun huudettiin lähtevämme takaisin. Noin 60 metrin päähän ne menivät ennen kuin kääntyivät takaisin päin ja saimme laitettua ne remmiin.

Lenkin jälkeen rakensimme tytöille agilityradan. Olin ostanut esteitä Zooplussalta. Ilma oli kyllä kylmä ja sormet oli nopeasti jäässä, mutta kun oltiin alotettu niin haluttii hyppyttää nyt edes hetken. Lola oli normaaliin tapaansa innoissaan ja sehän tekee herkkujen eteen mitä tahansa. Hieman tosin oli sekä ohjaajalla että koiralla liikkuminen hukassa ja meno oli kaikkea muuta kuin näyttävää, mutta pääasia että molemmilla oli hauskaa.
Luna tykkäsi paketista missä tuli agilityesteet ja ruokapussi.
Luna taas ei oikein ole hiffannut agilityn iloa ja herkkuja enemmän tyttöä kiinnostaa leikkiminen. Muutaman este saatiin ylitettyä, kunnes Luna näki lapselta jääneen pallon ja se olikin sitten menoa. Luna keskittyi pallon kanssa juoksemiseen eikä enää minuun ollenkaan joten jätin tytön riehumaan ja harjoittelin Lolan kanssa. Luna tosin yleensä juoksi aina sinne minne Lolakin, joten sekin ylitti pari estettä pallo suussa.
Pallo lopulta palautui oikealle omistajalleen ja tein vielä pari harjotusta Lunan kanssa. Tyttö normaalisti ylitti ensimmäisen esteen todella hienosti, mutta sitten jäi seuraamaan minua enkä saanut sitä ylittämään toista estettä siihen perään. Ehkä oli toko tytön mielessä kun tuli ihan vierellä.




Sitten mentiin vaunuun takaisin ja puolentoista tunnin levon jälkeen alettiin tekemään ruokaa. Lunalla oli sen verran energiaa vielä että se jaksoi siristellä silmiään ja seurata pöydän tilannetta, mutta Lola veti sikeitä eikä edes herännyt vaikka laskin juustoa sen nenän eteen.

Juuri ja juuri hereillä, mutta pakko seurata kun pöydässä on ruokaa.

Lola ei edes yrittänyt pysytellä hereillä.
 Syömisen ja ruokalevon jälkeen lähdimme taas kävelylle, tällä kertaa vaunusaaren toiseen päätyyn (edestakainen matka noin 4km). Molemmat jaksoivat reippaasti kävellä, mitä nyt Lola unohti juoda ennen lähtöä ja yritti sitten juoda jokaisesta lätäköstä. Molemmat pidettiin kiinni koko lenkin, Lola normaalissa remmissä ja Luna liinassa, kun tuolla tiellä liikkuu paljon enemmän autoja ja yleensä ajavat huomattavasti liikennerajoituksia kovempaa. Saaren päädyssä on hiekkaranta ja Luna päätti käydä heittämässä talviturkin meressä.





Kun päästiin takaisin vaunulle, pysyteltin sisällä sen aikaa että Luna kuivui kokonaan uintireissustaan, sitten kävimme grillillä paistamassa makkarat. Ilta menikin sitten Harry Potteria katsoessa ja samalla siistiin Lolan selän Coat Kingillä. Tytöstä paljastui paljon enemmän valkoista karvaa kuin mitä tähän asti on ollut. :D 

Ei ole enää mustavoittoinen cockeri.
Aamulla aamupalan jälkeen käytiin taas vetämässä sama lenkki kuin edellisenäkin aamuna ja sitten pakattiin ja lähdettiin kotiin. Lola on lenkkeillyt nyt meidän kanssa enemmän mitä se tädillä joutuu lenkkeilemään, mikä on tehnyt sitten sen että tyttö nukkuu aina kun mahdollista. Pikkasen on siis väsynyt.
Lolakaan ei enää välitä kun Luna tulee viereen. Normaalisti on heti noussut ylös ja siirtynyt pois.
Vai oliko sitten lenkkeilystä niin väsynyt ettei vaan jaksanut siirtyä. :D 

Autoa pitää vahtia ettei se vaan lähde ilman.


Autossa pystyi sitten jatkamaan nokosia.
Kotiin kun päästiin oli molemmat koirat rentoina, Lola ei juossut sänkyyn turvaan kuten normaalisti tekee heti ensimmäisenä kun sisälle on päästy vaan molemmat seurasi nätisti lattialla minne tavarat kulkeutu, Verrattuna siis lähtökohtaan (Lola ei uskaltanut liikkua ollenkaan vaan se piti kantaa joka paikkaan) on edistystä tapahtunut huomattavasti.

Sähän et ollut aikeissa nousta?
Iltalenkiksi mentiin Sompion pururata ympäri ja sen jälkeen joutu koirat takasin suihkuun.

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Sisarusten lonkkatulokset

Kasvattaja käytti Lunan sisarukset lonkkakuvissa ja nähtävästi on Lunankin C:n lonkat perimän sanelemaa; Lunan veljellä on myös C/C lonkat ja siskolla B/C. Jos molemmilla olisi ollut A-B:tä lonkat olisin alkanut pohtimaan onko meidän pentuajassa mennyt jotain pieleen, vaikka hyppiminen estettiin suht pitkälle (yleensä siinä vaiheessa kun Luna itse pystyi hyppäämään jonnekkin sai se sitten hypätä alaskin.)

Sain kasvattajankin kiinni, joka totesi että C-lonkat ei ole cockerilla vielä huonot ja agilityn voi kyllä hyvin aloittaa, kunhan vaan muistaa että Luna on vielä nuori että aloittaa varovaisesti ja koiran ehdoilla.

Käveltiin systeriä vastaan koululle, edestakaiseen matkaan meni reilu
1,5 tuntia.
Tiistaina kävimme taas tokotunnilla pitkästä aikaa (on tässä semmoinen 3 viikon tauko ollut) tuolla meille uudella koirakoululla. Tällä kertaa voin onnekseni sanoa että Luna keskittyi hyvin, harjoiteltiin seuraamista sekä seuraamisesta maahanmenoa ja seisomaan jäämistä. Kouluttaja kehotti käyttämään leikkimistä palkkiona enemmän, kun Luna selvästi lelusta innostuu. Lopuksi oli 2 minuutin odottamisharjoitus, jonka tyttö tällä kertaa suoritti ongelmitta. Viimekerralla ei siis jaksanut olla kuin sen minuutin paikallaan ja sitten piti päästä tutkimaan vieressa makaavaa naapuria. Hieman ihmettelin että mitä Luna kattelee koko ajan sivulle eikä siis minua päin, kunnes tajusin että tyttö katsoi kyllä minua, mutta seinällä olevan ison peilin kautta. :D

Osittain tytön hyvään keskittymiskykyyn saattoi vaikuttaa se että oltiin käyty pidempi lenkki aikaisemmin päivällä. Käveltiin systerin koululle semmoinen 3 kilometriä ja takaisin tultiin pellon reunaa missä tuo sai sitten vapaana juoksennella.

Katselin tuossa että toukokuussa 23. päivä Uudenmaan Koirakoulu pitää kevätriehan, missä olisi Mölli-Toko kisat. Olen tässä miettinyt että voisimme käydä siellä Lunan kanssa kokeilemassa miten meillä sujuu vaikka sitten ihan nakkiluokassa, jossa palkata saa reilulla kädellä. Periaatteessa sopisimme varmaan myös Mölliluokkaan missä palkata saa liikeiden välissä, mutta luulen että meidän koulutuksen kannalta nakkiluokka olisi parempi. Varsinkin kun Luna edelleen seuraamisessa pudottaa kontaktin melko helposti. Muut liikkeet nyt kyllä mölliluokan palkkauksella onnistuisikin.
Samalla tietysti voisi Macth Show:nkin osallistua, jos sekin onnistuisi hieman paremmin. :)
Mistä tietää että on pesupäivä edessä? 

Itse en pitäisi tuota mukavana asentona mutta....



keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Lonkka- ja kyynärtulokset ja tulevaisuuden suunnitelmat

Lunan viralliset tulokset tulivat sähköisesti jo torstaina (tiistaina siis kävimme kuvauttamassa). Ja sekä meidän että eläinlääkärin yllätykseksi sieltä tuli polvien tulokseksi C/C. Eläinlääkäri oli siis arvioinut B/B. Kyynärät olivat onneksi 0/0. Siinä sitten alkoi pohtiminen että miten käy suunnitellun agilityn aloittaminen, kun sehän tässä oli ollut suunnitelmissa alusta alkaen. Netistä luettuna mielipiteitä oli joka suuntaan, osa ei uskaltaisi agilityä harrastaa C-lonkkaisella koiralla, osa ei nähnyt mitään ongelmaa.

Laitoin viestiä sekä eläinlääkärille että kasvattajalle tuloksista mielipidettä kysyen. Kasvattaja ei ole vielä vastannut (tykkäsi kyllä facebookissa kymmenistä Lunan kuvista, mutta ei sitten tainnut huomata että olin viestiäkin lähettänyt :D ). Eläinlääkäri taas kommentoi että ei näe estettä agilityn harrastamiseen, kunhan se tehdään Lunan ehdoilla. Jos Luna hirveästi kieltäytyy hyppimästä tai näyttää arastavan/ontuvan jalkoja treenien jälkeen pitäisi treenejä vähentää, mutta hyvä lihaskunto taas kyllä tukee polvia.

Eihän meillä nyt suunnitelmissa ollutkaan mikään vakava kilpailu-ura, vaan pikemminkin harrastaminen omaksi iloksi ja ehkä joskus kokeilla kilpailla.

Onhan meillä meidän toko-harrastuskin tässä ettei ollut onneksi vain tuo agility suunnitelmissa. Tässä nyt kun on ollut taukoa tokotunneista, olen pitänyt omia pikku treenejä ulkona. Osan liikkeistä Luna tekee kyllä todella hyvin, seuraaminen onnistuu (tosin välillä mielenkiinto menee muualle, tyttö kyllä seuraa vierellä mutta kontakti on kateissa), liikkeestä maahanmeno ja seisomaan jääminen onnistuu. Noutokapula noudetaan (tosin sen takasintuonti menee ihme kierroksen kautta), luokse tullaan hyvällä vauhdilla ja 2 minuuttia pystytään jo todella usein odottamaan maaten paikalla.

Eniten minua mietityttää kaikkien liikkeiden tekeminen herkuitta. Tällä hetkellä palkkaaminen on joissain liikkeissä, kuten seuraamisessa aika tiuhaa. Jos en nameja anna tasaseen tahtin niin jossain vaiheessa tippuu tytön kontakti.

Tokossa olen päättänyt että lähdemme kisaamaan, tavoitteena nyt tietysti ensimmäisestä varmaan ihan vain hyväksytty tulos, sitten ALO1 sijoitus. Kisoja en nyt vielä ole niin katsellut, mutta mielessä on ollut jos sitä kesän jälkeen kävisi kokeilemassa, tai saa nähdä jos liikkeet lähtevät oikein sujumaan jos jopa kesällä kävisimme jossain kokeilemassa.

Lunalle tuli tuossa viikko takaperin ostettua Buster Dog Maze. Työpaikalla teimme henkilökunta tilauksen Oriolalle, missä mokoman hinta oli 20€ (mustissa ja mirrissä sama on n. 30€). Mietin kyllä että onko tuolle nyt oikeastaan tarvetta kun Luna ei hotki ruokaansa, mutta aktiviteettileluna se meneekin hyvin. Luna joutuu tekemään töitä että se saa herkut sokkelosta pihalle.
Tässä on hyvin haastetta.

Olen usein huomannut että Lunalla on nämä omat tapansa nukkua pedillä.

Läheisyyden puute iski.
 Olemme nyt syöttäneen makupaloina Froliceja, jotka Lunalle kyllä maistuu hyvin, mutta ne värjäävät kakan äklön punaiseksi. Tiedän etteivät nuo "koirannappulat" ole mitään kovinkaan terveellistä (oliko lihan osuus jopa 4%). Tuossa pari päivää sitten tuli mieleen Natural Menun nappulat mitä kouluttaja käytti makupalana Saa katsoa ja koskea -kurssilla, jossa lihapitoisuus on siellä 70%:ssa. Hetken etsinnän jälkeen huomasin että Järvenpään Petpost myy Natural Menua, ja heidän myymälänsä sattumalta on 500 metrin päässä työpaikastani. Piti käydä sitten ostoksilla ennen töihin menoa ja ruokapussukan lisäksi mukaan tarttui spanielikuppi millaista olen myös harkinnut, mutta en mistään vielä löytänyt.

Onhan tuo Natural Menu hintavampaa Froliciin nähden, mutta jos vertaa ihan koirannameihin, missä 80-150g pussit maksavat jo sen pari euroa, ei 13€ 1,5 kilon pussista loppupeleissä ole paljoa. Nappulat ovat pehmeitä ja ne saa helposti pilkottua pienemmiksi palasiksi.
Spanielikuppi oli 4,95€

Natural Menu 1,5kg pussi 12,95€
Tuli myös käytyä taas metsälenkillä keväästä nauttien. Piti alkulenkistä tosin laittaa Luna remmiin takaisin, kun tytön korvat olivat taas vain koristeena. Puolen kilometrin remmikävelymatkan jälkeen alkoivat ne korvatkin yllättäen toimimaan ja vapaanapito taas onnistui. En halua ketään valittamaan että koira on nyt pidettävä kytkettynä kun tuo ottaa ja lähtee. 

Loppulenkin tyttö kuuntelikin sitten todellä hyvin, eikä lähtenyt edellä menevän sauvakävelijän perään eikä lähtenyt haukkumaan meidän perässä kävelevää pikkutyttöä vaikka selvästi mieli teki. Pari kertaa oli menossa kummankin luokse, mutta tuli hetki kutsusta takaisin. 

Ainut huonopuoli lumien sulaessa on alta paljastuvat risut, jotka sitten jäävät Lunan turkkiin kiinni kuin takiaiset. Takiaisiakin kyllä jo löytyy, niitäkin on saanut irrotella. Tytsy ei siedä keppien irrottamisoperaatiota, tottakai se varmaan nipistää kun niitä yrittää irrottaa ja aivan pakosti siitä tulee vetäneeksi hieman karvoista. Luna yleensä ärähtää kunnolla kun risusta saa edes otteen, mutta ei kumminkaan puraise. Tekisi mieli jättää risut karvoihin ja irroittaa ne vasta lenkin jälkeen suihkussa, missä sitten niitä saa irrotella ihan rauhassa Lunan siitä piittaamatta, mutta välillä ne sitten kerkee kiertymään todella pahasti karvoihin jos ne niihn jättää. Pitäisi varmaan hankkia jokin verkkohaalari tuolle kesäksi...

Lopuksi kasa kuvia metsälenkiltä. :)








Pari tikkaakin löytyi matkalta.





Ylpeä kaarnankantaja





Pajunkissat on jo isoja.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Viralliset tutkimukset ja cockeritreffit

Käytiin uudessa tokoryhmässä kokeilemassa tuossa muutama viikko sitten. Uusi paikka teki sen että Lunan keskittymiskyky oli aika matala, paljon mielenkiintosempaa olisi ollut uudet paikan tutkiminen. Sisäalue oli parannus totuttuihin ulkotiloihin, mutta alue tuntui jotenkin pieneltä.
Koirakot olivat toisiltaan piilossa erilaisten sohvien/pöytien takana ja pääasiassa keskelle jäävällä alueella harjoiteltiin yksitellen.
Itsestä tuntui että suurin osa ajasta tuli istuttua paikallaan, mihin Lunakin tuntui kyllästyvän. Mutta käymme ainakin vielä pari kertaa kokeilemassa josko se siitä lähtisi sujumaan.

Meidän oli tarkoitus 3. päivä tiistaina mennä uudestaan tunnille, mutta Luna onnistui nappaamaan jostain itselleen vatsataudin ja jouduin perumaan meidän osallistumisen. Ihmettelimme ennen kunnon taudin alkamista että miksi ihmeessä tyttö teki pari kertaa tarpeensa sisälle, vaikka se oli ollut sisäsiisti jo kesästä. Mielessä kävi olisiko toiset juoksut alkamassa, koska ainakin ensimmäisten aikana tuo pari kertaa pissasikin sisälle, ja siihen päälle pari kertaa pissasi myös juoksuhousuihin. :D
Mutta ei, kyllä siinä pian tajuttiin että vatsatauti on kyseessä kun Lunan vatsa meni aivan kuralle. Vaihdoin parin päivän päästä nappulat kana-riisi-raejuustoseokseen, kun olin varmistunut ettei ripuli ole vain hetkellinen reaktio johonkin omituiseen ruokaan yms. Ruoan lisäksi annoin maitohappobakteereja (biobakt) sekä Inupektiä ja lopulta Canicurin tahnaa.

Ensimmäisinä päivinä sai tytön kanssa käydä ulkona ihan muutaman tunnin välein ja joka kerta kakattiin vähintään pariin otteeseen. Reilu viitisen päivää oli tätä pihalla juoksemista, kunnes oireet alkoivat helpottaa. Muutaman päivän vatsa oli vielä löysällä, mutta siinä vaiheessa tyttö pystyi jo pidättelemään normaalisti.

Viikonloppu oltiinkin vaunulla missä Luna sai herkutella peuranpapanoilla (yök, mutta tuo kerkee nappaamaan ne todella nopeasti maasta ettei siinä kerkeä kunnolla kieltämään ennen kuin ne on jo nielty) ja metsälenkillä kävimme remmissä.


Tiistaina sitten käytimme Lunan aamulla virallisissa polvi-, lonkka- ja kyynärkuvauksissa. Polvitutkimus tehtiin Lunan ollessa hereillä (vaikkakin eläinlääkäri nauroi että koira jännittää niin paljon että oli hieman hankala niitä polvia tutkia). Lonkka ja kyynärkuvauksia varten tyttö rauhoitettiin. Se on huvittavaa seurattavaa kun koira taistelee nukutusta vastaan, toinen yrittää pysytellä hereillä minkä pystyy mutta lopulta ei enää jalat kannattele ja on pakko nukahtaa.

Lopulta piti antaa unelle periksi.
Rauhoittumisessa ei mennyt kuin viitisen minuuttia ja vaikka olimme eläinlääkärin kanssa varmoja että toinen oli unessa (Luna ei siis reagoinut vaikka kävelimme ympäri huonetta), mutta siinä vaiheessa kun ell. sanoi että voisimme lähteä, hyppäsi tyttö puoliksi pystyyn ja yritti ryömiä perään,

Ei siinä muuta voinut kuin sulkea ovi vaikka hieman säälittikin, mutta ell. mukaan lisärauhottavia ei oltu tarvittu vaan tyttö oli ihetken päästä rauhoittunut uudestaan. 45 minuutin päästä haimme sitten hieman vielä nuokkuvan tyttösen röntgenhuoneesta.

Luna pystyi hyvin kävelemään kotiin asti, tosin hississä sitten alkoi taas horjumaan. Kotona tyttö yritti hypätä sängylle, mutta tuloksena oli vain takajalkojen siirtyminen kauemmas toisistaan eikä ponnistaminen, :D Nostin sen sitten sänkyyn, missä Luna nuokkui hetken ja nukahti uudestaan.

Kotona sitten taas nukahdettiin.
Lonkka- ja kyynärtulokset lähtivät kennelliittoon tarkasteluun, mutta ell. mielipide oli että lonkat ovat A tai B, (eivät täysin täydelliset, mutta ei osannut sanoa onko ne sitten kumminkaan B:täkään.) kyynärät hänestä olisi 0/0. Polvitulokset olivat ainoat siinä kohti varmat ja ne oli 0/1. Molemmat polvilumpiot kyllä hieman liikkuivat, mutta vain toisen ell. sai pois paikaltaan, mutta sekään ei mennyt ihan helposti, eli eläinlääkärin mukaan tuskin tulee haittaamaan mitenkään saati lähtemään itsestään pois paikaltaan.

Nyt sitten odotellaan kennelliitolta tuloksia ja toivotaan ettei meidän pöytäkäyttäytymisen edistyminen mennyt tällä pieleen. (Luna on siis jo monen tutun tutkia pöydällä todella nätisti!)
Posteljooni kävi taas

Tänään sattumalta systeri tapasi toisen cockerin ulkona ollessan ja selvisi että heillä oli treffit poikacockerin veljen kanssa meidän viereisellä koirapuistolla. No, mehän mentiin sitten kuokkimaan treffeille. Pojut tuntuivat olevan mielissaan naisseurasta, vaikkakin Luna pisti heti selväksi että hän on se pomo sitten. No pojat olivatkin 2 kuukautta nuorempia, joten Luna sai ajatella olevansa se "aikuinen".