Tokokoe 23.7.2016 Helsinki

Lähdimme metsästämään viimeistä tokon ykköstulostamme lauantaina 23.7. Helsingin Oulunkylään. Suomen dobermannyhdistys järjesti ALO- ja AVO-luokkien kokeet, joiden tuomarina oli Laisi Harri.

Kävin edellisenä iltana tekemässä kokeenomaisen treenin kentällä ja voin sanoa, että sen jälkeen teki mieli jättää koe sikseen. Seuraaminen oli jotain ihan kamalaa, Luna haisteli maata ja ilmaa ja jäi kokoajan jälkeen. Sitten neiti vielä päätti jossain vaiheessa että me selvästi tehdään liikkeestä maahanmenoja ja alkoi tarjota omatoimisia makaamisia kesken seuruun. Tein sitten koko loppuillan pelkkää seuraamista ja siitä palkkausta, ettei neiti päättäisi kokeessa heittää itseään maahan.

Lauantaiaamuna olikin sitten aikainen herätys, kun koe alkoi kello 9. Lähdimme hieman ennen kahdeksaa ajamaan kohti Oulunkylää.  Matka oli siinä mielessä helppo, että katsoin kartasta koepaikan olevan Oulunkylässä aivan tutun mätsärikentän takana. Ei mennyt aikaa navigaattorilla seikkailemiseen.

Pääsimme paikanpäälle ja kävin ilmoittautumassa. Yllätyin kun sain numeron ja olimme numerolla 2! Olin niin tottunut olemaan viimeisten joukossa että oikeasti ihmettelin hetken aikaa. Ajattelin että meidän tokokouluttajalla, joka oli paikalla yrityksensä kanssa sekä sponssaamassa koetta, että dobberiyhdistyksen jäsenenä talkoissa, oli varmasti näppinsä pelissä meidän vuorossa. Tämä vielä varmistui kun pääsin takaisin autolle ja näin melkein meidän viereen parkkeeranneen tokotreeneistä tutun bordercollie Luckyn omistajineen. Hekin olivat uskaltautuneet ensimmäiseen kokeeseensa. Tiesin lähes 100% varmuudella, että tämä olisi Luckyn kanssa numerolla 1. Kuten olen varmaan maininnut täällä aikaisemmin, Luckylla on räyhäämisominaisuuksia vieraita koiria ja varsinkin uroksia kohtaan. Lunallekin Lucky alkuun (viime syksyinä) ärähti muutamaankin otteeseen, jos kävelimme heidän ohitseen tai Luna jäi vaikka vain hallin toiselta puolelta tuijottamaan urosta. Mutta nyt olemme varmaan nähneet jo niin paljon, että Lucky ei reagoi ollenkaan ja nämä kaksi voivat kävellä nätisti vierekkäin ulkona.

Eli kouluttaja oli saanut meidät sijoitettua niin että Lucky oli reunassa ja me Lunan kanssa heidän toisella puolellaan.  Turvallisintahan se varmasti oli olla silloin ensimmäisessä ryhmässä, jotta paikka ei muutu mahdollisesti puuttuvien koirien takia. Minullehan se on ihan sama missä paikassa me ollaan ja parempi ehkä näin, koska jos Lucky olisi joutunut vieraan koiran (tai vieraiden koirien) väliin, olisi siinä ollut iso päällekäymisriski. Eikä se olisi pilannut vain heidän suoritustaan vaan monen muunkin suorituksen.

Eli sitten itse kokeeseen. Alkuun kaikilta tarkastettiin sirut (tätä ei ole ollut muissa kokeissa, yleensä on tarkistettu vain ensikertalaisilta). Sitten hetken päästä siirryttiin luoksepäästävyyteen. Tuomari ei tälläkään kertaa mennyt kyykkyyn (eli yritti koskea nojautumalla päälle, milloinkohan hän oppii että pienelle koiralle olisi parempi kyykistyminen, isoa ehkä pystyykin silittämään ilman nojautumista), joten Lunakaan ei suostunut menemään silitettäväksi. Houkuttelemalla sain sen menemään nuuhkimaan tuomarin kättä, jolloin Laisi vaan totesi että se on hieman ujo. No älä. Juoksutarkastuksen jälkeen siirryimme riviin.

Paikalla makaaminen 1 min.

Oli muuten elämäni pisin minuutti. Kerkesin jo pelkäämään koko liikettä, kun siinä muita odotellessa Luna ei pysynyt ollenkaan paikallaan. Se pyöri ympäriinsä ja vilkuili, vinkui ja yritti vetääkin kehän reunalla olevan systerin luokse. Mielessä kävi, että näinköhän se painaa suorinta tietä kehästä ulos kun pannan otan pois. Onneksi sitä ei tapahtunut.  Alku lähti ihan hyvin, Luna meni ensimmäisellä käskyllä maahan. Rivissä oli 5 koirakkoa ja nämä kolme viimeistä sitten ei mennytkään heti maahan. Meidän viereinen ohjaaja joutui sanomaan maahan-käskyn varmaan 4 tai 5 kertaa ja rivin viimeinen taas 6 kertaa. Siinä kului aikaa varmaan sen reilun minuutin verran, että pelkäsin että Luna nousee ylös itse kun mitään ei tapahdu. No, onneksi näin ei käynyt vaan pääsimme lopulta vaiheeseen, jossa jätimme koirat. Kävellessämme kehän toiseen reunaan, kuulin kuin joku koirista aloitti haukkumaan, joten säikähtäneenä vilkaisin taakse, ettei Luna vaan reagoinut haukkumiseen ja noussut ylös. Neiti edelleen makasi paikallaan, tosin katseli enemmän ympärilleen kuin minun perääni.

Haukkunut koira oli juuri Lunan vieressä oleva ja se haukkui koko pahuksen paikkamakuun. Onneksi se oli sellaista enemmän innostunutta haukkua, joten Luna ei sen takia alkanut pelkäämään. Pikemminkin kävi päinvastoin. Jostain syystä Luna innostui itsekin ja neidin häntä lähti heilumaan vauhdilla. Samalla tytön silmät avautuivat kunnolla ja se vilkuili koko ajan ympärilleen. Luna myös vinkui, mitä ei ole koskaan paikkamakuussa tehnyt!  Minulla oli sydän kirjaimellisesti kurkussa ja taisin unohtaa hengittääkin.  Rukoilin myös koko ajan mielessäni ettei Luna vaan nousisi. 

Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen liikkuri käski palaamaan koirien viereen. Tällöin uskalsin hengittää ulos. Luna pysyi maassa hetken aikaa, mutta kun liikkuri oli viereisen koiran kohdalla, nousi neitikin istumaan. Näin sen siinä sivusilmällä ja totesin mielessäni vain että jaahas. Viimeksi ei noustu käskystä ja tällä kertaa noustiin käskyttä. Mutta otan mieluummin tämän ylösnousun kuin kesken liikkeen tapahtuvan ylösnousun. :D Mietin hetken siinä liikkurin tullessa kohdalle, että pitääköhän minun nyt käskyttää Lunaa vaikka se on jo perusasennossa, annoin sitten lopulta uuden sivulle käskyn ja neiti hieman korjasi asentoaan – ja sitten se peruutti selkäni taakse.

Arvosana: 9

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä

Tämä oli ehkä hyvä olla näin ensimmäisenä yksilöliikkeenä, koska Luna ei osannut sitä olettaa. Eikä sen takia karannut maahan vaan seurasi nätisti ja käskystä meni maahan. Nätisti odotti sen hetken kun kävelin kauemmaksi ja palasin vierelle ja nousi ensimmäisestä käskystä ylös.

Arvosana: 10

Luoksetulo

Tässä meillä oli sama ongelma kuin aina aikasemminkin, Luna hyppäsi minun kättä koskettamaan, mistä lähti pisteitä. Pitää nyt oikeasti ottaa tämä työnalle, koska se syö myös hypyssä pisteitä. Muuten hieno suoritus.

Arvosana: 8,5

Seuraaminen

Voin jo suoraan sanoa että minä pilasin meidän suorituksen tässä. Kerkesin alkuun pelkäämään hiekkakentällä olevaa nurmikko-osuutta, että näinköhän Luna jää kuonosta siihen kiinni, mutta näin ei käynyt. Seuruukaavio oli varmaan pisin tekemäni ja se alkoi yksinkertaisesti suoraan kävelyllä. Kun oli ensimmäisen täyskäännöksen aika, en tiedä mitä tapahtui, mutta Luna veti jonkun ihan ihmeellisen käännöksen. Neiti kumminkin palasi vierelle ja matka jatkui. Käännös vasempaan ok, hidas kävely ok, käännös oikeaan ok, mutta sitten tuli minun aivopieru. Toisen täyskäännöksen aika, ja minä näin että Luna ei ollut kontaktissa. Tein käännöksen silti, mikä johti siihen että tyttöhän ei tietenkään pääsyt liikkeeseen mukaan ja kompastuin Lunaan. Luna hyppäsi sivummalle, mutta olimme aivan kehän reunassa, joten Luna väistäessään meni kehänauhan yli. Se siitä, nollille meni. Jatkoimme kumminkin loppuun, jouduin pari kertaa käskyttämään uudestaan seuraamaan, otimme juoksuosuuden ja uuden täyskäännöksen (mikä nyt onnistui) ja sitten seis.

Tällein jälkiviisaana, minun olisi pitänyt joko antaa uusi seuraa käsky ennen täyskäännöstä, jotta olisin saanut neidin kontaktin tai olisin tehnyt täyskäännöksen ns. väärään suuntaan (normaalisti käännyn vasemmalle, niin olisikin nyt kääntynyt oikealle). Tämä olisi aiheuttanut Lunan perään jäämisen, mutta isoa virhettä ei olisi käynyt. Mutta todellisuudessa siinä tilanteessa kun oli korkeintaan sekunti pari aikaa, niin en kerennyt ajattelemaan yhtään mitään.

Arvosana: 0

Kauko-ohjaus

Ensimmäinen kerta kuin teimme nappisuorituksen! Ensimmäisestä käskystä meni maahan, nousi istumaan ja meni takaisin maahan. Olisin voinut hyppiä ilosta.

Arvosana: 10

Estehyppy

Tässä ei ole kahden ensimmäisen kokeen jälkeen ollut muuta ongelmaa, kuin se lopun hyppy.

Arvosana: 9

Noutoesineen pitäminen

Taitaa olla ainut liike, mistä ollaan aina saatu täydet pisteet ja niin kävi tänäänkin.

Arvosana: 10

Kokonaisvaikutus

Kehuja saatiin yhteistyöstä ja tuomari totesi että Luna tekee oikeasti todella hyvin töitä. Tämä tuomari tosin tuntuu ottavan rodun huomioon, koska meidän todella hyvin –suoritus taitaa jollain esimerkiksi bordercollie -rotuisella olla vain tyydyttävää tai hyvää. Mutta koska Luna poistui kehästä kokeen aikana, emme voineet parempaa arvostelua saada.

Arvosana: 7

Nämä tekivät yhteensä 153,5 pistettä ja täten ALO2.

Tässä video suorituksesta: 

Eli teki mieli lyödä päätä seinään oman virheen takia. Olisimme niin keveästi saaneet sen puuttuvan ykköstuloksen. Nyt sitten joudumme odottelemaan että Lunan juoksut tulevat ja menevät (tai nyt alkuun edes tulisivat, jotta voisin hieman hahmottaa milloin olisi seuraava mahdollisuus kokeisiin).

Mutta, vaikka emme sitä ykköstulosta saaneetkaan, niin suoritus oli minusta todella hieno. Luna oli kuulolla koko kokeen ajan, eikä tälläkään kertaa ottanut liikkurista tai tuomarista häiriötä kuten ensimmäisillä kerroilla. Taitaa neiti alkaa tottumaan tuohon koe-asetteluun.  Saimme myös enemmän 10-pisteitä liikkeistä (tällä kertaa 3:sta liikkeestä aikaisemmin ollaan saatu vain kapulanpidosta). Ja kaukot <3 ne onnistuivat vihdoinkin! Myöskään en ihan samalla tavalla antanut kroppa-apuja kuin aikaisemmin ainakaan kun videolta katsoo. Itselle jäi siis todella positiivinen fiilis kokeesta, että kyllähän me nämä osataan selvästikin, tällä kertaa vain oli huono-onnisuus matkassa. Jos se seuruukaavio ei olisi osunut aivan kehän reunalle, niin Lunan väistöliike ei olisi nollanut liikettä.

Mutta ei voi mitään, nyt seuraillaan hieman miten nuo neidin juoksut tulevan ja katsotaan tulevia kokeita sen mukaan.  Odotellessa yritän saada tuota pahuksen hyppyä pois luoksetulosta ja estehypystä.