perjantai 25. tammikuuta 2019

Turku KV

Pitkästä aikaa meillä oli molemmat koirat ilmoitettuna näyttelyyn Turkuun. Lunalle ei ollut tietenkään mitään suuria odotuksia, pikemminkin voisi ajatella että ilmoitin sen mukaan jotta neidin ei tarvitse jäädä tädin luo odottelemaan ja käymme kehässä ohella kiertämässä. Lara oli mukana Sert-jahdissa ja E. osallistui Vanillan kanssa Cacib-jahtiin.

Menimme siis viikonlopuksi tädin luo Saloon, jotta matka olisi paljon lyhyempi. Saksenseisoja Topi oli taas innoissaan naisseurasta, vaikka edelleenkään kumpikaan tytöistä ei lämmennyt pojalle.

Kuten aina, olimme perillä vasta illalla, joten hetken rauhottumisen jälkeen menimme nukkumaan. Lara tosin oli kuulemma ollut hieman eri mieltä nukkumisesta, oli kulkenut yöllä siellä täällä alakerrassa.

Lauantaina kävelimme pienessä pakkassäässä Mustiin ja Mirriin. Minä olin hienosti unohtanut Lunan pesuaineet kotiin, enkä kehdannut viedä neitiä kehään takussa ja likaisessa turkissa, jouduin sitten ostamaan uudet. Ajattelin ottavani jotkut hieman pienemmät pullot, mutta Salon M&M ei tietenkään ollut kuin isoja 500ml pulloja. Lopulta ostin Animologyn selvittävän shampoon ja hoitoaineen.

Iltapäivästä lähdimme sitten treenailemaan Moukarinpäät hallille. Tällä kertaa otettiin rally-tokoa. Tein ensin Lunalle viime joulukuussa Espoossa kisatun Mestariluokan radan. Otin ensin radan palkaten satunnaisesti, jonka jälkeen sitten kisamaisena palkatta. Sallin tosin tarvittaessa useamman uusinnan.

Yllättäen ei se mestariluokan rata sen kummoisempi ollut. Isoin ongelma meillä olikin ihan perusasento oikealla. Tämän takia jouduin uusimaan kaksi kylttiä uudelleen. Myös hieman oli hakusessa kummalle puolelle piti liikkeessä palata. Oikealla peruutus ei myöskään ollut täydellinen, mutta siedettävä sen treenaustasoon nähden. Yllättäen jalkojen ali puolenvaihto meni Lunalta ohi (seurasi ehkä turhan edessä), joten sen jouduin myös uusimaan.




Joo, ei se täydellinen suoritus ollut, mutta sen verran hyvä, että ajattelin uskaltavani ilmoittaa Lunan oman seuran kokeisiin.

Seuraavaksi rakennettiin Laralle alokasluokan rata. Halusin nähdä mitä pikkuneiti on mieltä hihnasta treeneissä. Hieman on käynyt mielessä jos lähtisin Laran kanssa kokeilemaan rallyn alokasluokkaa, kun systeri on epävarma kylttiosaamisestaan. Yllättäen ei neiti välittänyt hihnasta ollenkaan (pelko on siis se että Lara innostuu ja nappaa hihnasta kiinni mikä on aika yleistä). Ensimmäinen yritys palkaten meni itseasiassa todella hyvin. Toinen yritys palkatta olikin sitten jo hieman lahnailua. Lara myös otti häiriötä systeristä ja Lunasta, jotka seisoi muutaman metrin päässä radasta kuvaamassa.

Totesin että Lara kyllä osaa kyltit, mutta tarvitsee vielä häiriö- ja ratatreeniä enemmän. Kyllä sen kanssa varmaan saisi tulokset.

Treenien jälkeen palasimme tädin luo ja siitä melkein suoraan saunaan. Luna ei taas oikein arvostanut pesua saati takkujen selvitystä. Topi jostain syystä taas innostui erituoksuisesta Lunasta, ja ahdisteli neitiä minkä kerkesi. Monta kertaa poika käskettiin muualle kun harjasin Lunaa sohvalla, mutta silti monta kertaa oli lähellä ettei Luna reijittänyt Topin huulta kun se kuono piti murinasta huolimatta työntää melkein kiinni.

Sunnuntaina sitten herätys soi seitsemältä. Laran kehät alkoi kello kymmenen ja kun paikalla piti olla tuntia ennen, niin kahdeksan jälkeen oli lähdettävä.

Näyttely oli Turun messukeskuksessa, jonne oli ihan mukava reitti ajaa. Mitään hirveitä ruuhkia ei ollut.

Mukaan oli tosissaan ilmoittautunut myös E. Vanillan kanssa, sekä kulttis Bemmi. Oikein onnistuneesti kaikkien kehät (bordercolliet, cockerspanielit, kultaisetnoutajat) olivat kaikki eri halleissa. Lara ja Bemmi oli kehässä suunnilleen samaan aikaan, Luna vasta myöhemmin päivällä.



Laran nuorten kehässä oli tällä kertaa neljä koiraa. Tuomarina Kliebenstein Horst (arvatakaa monta kertaa piti kirjoitusasu tarkistaa...). Pikkuneiti kulki ja esiintyi oikein nätisti, häntä pysyi alhaalla melkein koko liikkeen (aivan lopussa alkoi hiljalleen nousta). Liike oli jopa oikeasti hieman paimenmaista, pää alhaalla liikkumista. Yllättäen kumminkin kehäsihteeri nosti harmaan lapun ylös. Me oltiin kehän reunalla E:n ja äidin kanssa silmät pyöreänä, että ihanko oikeasti se nosti harmaan (hylkäävä)?! Kun systeri kumminkin jäi heti perään alkavaan kilpailuluokkaan, todettiin että nyt varmaan näytettiin väärää väriä. Erinomainen sieltä tuli, joten mietittiin että sihteeri ei varmaan huomannut näyttäneensä harmaata, jos punainen oli hänen suuntaansa näkyvillä. Koiria siirreltiin niin että Lara oli lopulta toisena rivissä. Pitkään tuomari mietti, mutta piti lopulta tämän järjestelyn ja pikkuneiti jäi siis toiseksi. Tuomarilla kuului siihen kastiin, joka antoi vain ensimmäiselle koiralle SA:n joten Laran kilpailu loppui siihen.

 Arvostelu: Very typical bitch. Very good coat and color. Correct head. Good ear carriage. Strong ? Neck. Good Rib cage. Excellent movements

Vanilla ja Lara samassa boksissa - vanhempi ei oikein arvosta.

Siinä sitten vielä odottelimme Vanillan kehän, joka oli ainoana valioluokassa. ERIhän sieltäkin tuli odotetusti ja tietenkin se SA kun kilpailijoita ei ollut. Vanilla oli Cacibia metsästämässä, joten pideltiin peukkuja sitten paras narttu -kehässä. SA:n saaneita narttuja oli neljä, joten sijoitus oli kumminkin luvassa. Koirat seisoivat rivissä ikäjärjestyksessä ja tuomari mietti. Varmaan kaikkien yllätykseksi, tuomari piti kyseisen järjestyksen ja täten Sert että Cacib meni Laran voittaneelle nuorten luokan nartulle. Vara-versiot sitten avoimen nartulle, joten Vanillakin jäi tyhjin käsin.

Siitä siirryimme shoppailemaan ja hetkeksi seuraamaan kulttisten kehää. Koirille tarttui mukaan pari pussillista hirviluita sekä puolenkilon pussi kuivattuja muikkuja.

Hiljalleen siirryimme kulttiskehän reunalta sitten cockerikehän luokse. Meillä osui kehät niin hyvin, että molempien kehät olivat reunakehiä, jossa oli ympärillä reilusti tilaa.

Cockerspanieleilla oli tuomarina Tuominen Matti. Systeri oli katsonut etukäteen tietoja että tuomari arvosti rotevuutta sekä hienoja liikkeitä. No, Luna on kaikkea muuta kuin roteva ja on vielä tosissaan pudottanut painoaan tässä puolenvuoden sisään. Eli neiti on arviolta tällä hetkellä sellaisen 9,5kg. Liike Lunalla on hyvä niin halutessaan.

Pyrin seuraamaan kehän menoa, jotta kerkesin harjaamaan Lunan vielä läpi. Junnunarttujen kehää seuratessa tuli todettua että me ei kyllä nyt ERI:llä tulla kehästä pois. Nimittäin yhdeksästä nartusta viidelle tuli H. Okei, ne saattoivat vain olla ikäisekseen huonosti kehittyineitä, mutta omaan silmään pisti heti että kyseessä olevat koirat olivat kaikki hoikahkoja ja hieman vähempi karvaisia.

Vaikka yritin sivusilmällä seurata kehää, pääsi avoimen luokan startti yllättämään ja tuli juostua hieman kiireellä kehään. Esitin Lunan vapaasti seisottaen vaikka hieman oli ahdasta. Liike oli minusta hyvän näköistä.

Menimme hetkeksi sivuun yksilöarvosteluiden alkaessa ja meitä edeltävän koiran mennessä loppuseisontaan, kävin vippaamassa Lunan pöydälle.

Hieman neiti arasteli tätä miestuomaria. Ei se karkuun lähtenyt, mutta pienen sivuaskeleen otti pöydällä. Hampaan annettiin katsoa nätisti.

Yksilöliikkeissä me juoksimme kolmion sekä edestakaisin. Luna liikkui taas omaan silmään hyvin.

Loppuseisonnassa neiti pysyi nätisti seisomassa ilman että minun tarvitsi kertaakaan korjata asentoa. Pidin peukkuja mielessäni, mutta myönnettävä on että keltaisen lapun nouseminen ei tullut isona yllätyksenä.

Lunan arvostelu:

“5v. Kovin rungoton ja niukka karva. Miellyttävä pää ja ilme. Hieman korkea hännän asento. Sopiva luusto. Hyvät kulmaukset. Miellyttävä käytös. Esiintyy ja esitetään hyvin.“

Hieman mietittiin että mitä tuomari nyt tarkoittaa tuolla “rungoton”, mutta todennäköisesti nyt on syynä tähän se että Luna on hoikkarakenteinen. Tuomari myös selvästi piti kunnon paksun turkin omaavista yksilöistä, kun sijoittujakoirilla oli kaikilla paksu, tiivis turkki. Lunan hyvälaatuinen, mutta harva karva ei sitten ollut mieleen.

No, näyttelyt vain ovat tämmöisiä, omalla tekemisellä ei ole pahemmin vaikutusta lopputulokseen. Mutta ainakin Luna oli tyytyväinen, kun hän sai hienon ruokapussin kantaa autolle. Pussi oli peräisin BritCaren ständiltä (näytepussi). Neiti sai paljon ihasteluja käytävillä kun se tomerasti käveli edellä ylpeänä kantaen raksupussia. :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti