keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Häiriöhyppyjä sekä kaukokäskyjä

Pahoittelen jo alkuun kuvien huonoa laatua, en tiedä onko tuolla Koirakeitaalla jotenkin outo valaistus vai mitä, mutta aikalailla kaikki kuvat mitä puhelimella otetaan (oli se sitten minun tai systerin puhelin joissa molemmissa on hyvät kamerat, on tärähtäneitä)

Viimeisimmän tokotunnin aiheena meillä oli hypyt häiriössä sekä kaukokäskyt. Hypyiksi kouluttaja kokosi yhden alo-luokan esteen ja yhden perinteisen kiinteän tokoesteen. Näiden esteiden kummallekin puolelle levitettiin erilaisia kippoja ja kuppeja. Esteet olivat parin metrin päässä meistä, joten Lunahan kiinnostui näistä kupeista heti ja jouduin muutamaankin otteeseen sitä jättämään ne rauhaan.

Kouluttaja otti koirakot yksitellen kaukokäskyihin ja me saimme siinä odotellessa treenata hyppyjä. Menin ensin alo-esteen luokse, kun ryhmän voi-luokassa kisojaan aloittava lagotto meni toiselle esteelle. Alkuun Luna oli menossa tutkimaan kippoja, mutta parin kiellon jälkeen se päätti jättää ne rauhaan. Koko lopputunnin aikana Luna ei edes vilkaissut näitä häiriöitä.



Hypyt sujuivat ongelmitta, mutta kovin montaa hyppyä siinä ei tietysti jaksanut tehdä ettei Luna kyllästyisi. Vaihdoimme vuoroja ja siirryimme välillä odottelemaan. Kun muut olivat päässeet hyppimään, kävimme kokeilemassa vuorostaan avo-estettä. Siinäkään ei ollut ongelmia, vaikka häiriökipot olivat aivan erinäköisiä.

Menimme taas odottelemaan kun muut ryhmäläiset kävivät hyppimässä. Monta kertaa siinä odotellessa mietin että näinköhän meille jää aikaa kouluttajan kanssa katsoa kaukoja, kun hän käytti 15 minuuttia kolmen ensimmäisen koirakon kanssa ja meitä ryhmässä oli viisi.

Huomasin että tämä ryhmän VOI-koirakko alkoi jossain vaiheessa treenata hypyllä metallikapulan noutoa ja itse totesin että mehän voimme tehdä vaihteeksi samaa. Kaivoin pienen metallikapulan treenilaukusta ja vein sen esteen toiselle puolelle. En viitsinyt lähteä kapulaa heittelemään pienissä tiloissa ja vaikka nuorena pelasin pesäpalloa, on nykyään sihtini huonontunut niistä ajoista melkoisesti. Koin siis turvallisemmaksi kaikkia muita ja treenihallin tavaroita kohtaan että vien sen kapulan itse. Käskystä Luna lähti hyvällä vauhdilla noutoon, hyppäsi esteen, otti metallikapulan varovaisesti suuhunsa ja lähti hienosti tuomaan sitä takaisin keskellä estettä. Mutta sitten esteen edessä tuli stoppaus ja este kierrettiin.

En yllättynyt tästä ollenkaan, koska tiesin että metallikapulan kanssa hyppääminen on meillä tässä liikkeessä se isoin ongelma. Lunahan kerran hyppäsi esteen metallikapula huonosti suussa ja se varmaankin kolahti hampaisiin ikävästi, koska jouduin sen jälkeen sitten muutaman viikon ajan suostuttelemaan neitiä ottamaan se kapula takaisin suuhun.

En siis tällä kertaa ottanut Lunan tuomaa kapulaa, vaan lähdin innostaen juoksemaan takaisin esteelle ja juuri ja juuri sen ohi. Neitihän tuli kyllä perässä ja taisi pari kertaa juosta esteen ohi ennen kuin suostui sen hyppäämään. Tästä se saikin sitten kunnon kehut ja palkan. Sen jälkeen esteenylitys lähti sujumaan. Varmuudeksi kyllä otin pari askelta taaksepäin ja äänellä kutsuin Lunan otettua kapulan suuhun ja kääntyessä minua kohti. Jouduin myös hieman avittamaan ja korjailemaan
kapulanpalautusperusasentoa kun neiti meinaa jäädä liian taakse kapulansa kanssa. Laitan tähän videon alle missä tehdään metallinouto ja siinä meidän kroppa-avut näkyvät oikein hyvin. Pitää varmaan alkaa treenata pelkästään perusasentoon tulemista kapula suussa, jotta saadaan tuokin korjattua.



Viimeisellä viidellä minuutilla kouluttaja lopulta tuli meidän luokse ja päästiin katsomaan meidän kaukokäskyjä. Kouluttaja alkuun kyseli tekeekö Luna ne etu- vai takajalat paikallaan. Minun on myönnettävä että vasta varmaan pari kuukautta sitten minulle selvisi että tässä liikkeessä ei vaan koiraa käsketä vaihtamaan asentoa vaan se pitäisi kirjaimellisesti tehdä paikallaan. Tiesin kyllä että koira ei saisi liikkua eteenpäin, mutta että sen pitäisi oikeasti pysyä täysin paikallaan tuli yllätyksenä. Sanoin sitten kyllä että takatassut paikallaan, mutta enhän minä ole siihen hirveästi kiinnittänyt huomiota että pitääkö se niitä oikeasti paikallaan.

Teimme alkuun istu-maahan vaihtoja AVO-luokan tyyliin useamman peräkkäin, jotka sujuivat mielestäni ihan hyvin. Hieman Luna tosin ihmetteli parin metrin päässä kyykyssä olevaa kouluttajaa, mutta ei onneksi sitten jämähtänyt tuijottamaan.  Kouluttaja sitten kysäisi että ollaanko tehty vielä seisomaan nousuja. Totesin että joo, mutta niissä Luna lähes aina liikkuu eteenpäin. Hän sitten pyysi näyttämään ja totta kai sitten liike ei meinannut ottaa onnistuakseen. Jouduin sanomaan useamman ”up”-käskyn ennen kuin neiti oikeasti nosti ahterinsakin matosta. Pari askelta tultiin taas eteenpäin.

Kouluttaja sitten pyysi näyttämään että miten olimme liikettä treenanneet ja yritin alkuun näyttä miten olen tehnyt liikkeen läheltä käsiavulla, mutta Luna vaihteeksi näytti olevan täysin ymmärtämättä mitä minä käsimerkeilläni ajoin takaa. Näytin sitten namin avulla miten alkuun harjoiteltiin. Luna oli hieman turhankin innoissaan namista ja kun kyykistyin neidin eteen, hyvä ettei minulla ollut koira sylissä. Näytin siinä sitten muutaman maahanmenon ja siitä seisomisen, jolloin kouluttaja totesi että periaatteessa jo maahanmeno on meillä pielessä. Luna lätsähtää suoraan jaloilta maahan, kun otollisin tilanne on että koira laskeutuisi hissinä hieman taaksepäin maahan. Tästä syystä myös maasta seisomaan nouseminen tapahtuu väärällä tyylillä, mikä saa helposti Lunan sitten ottamaan niitä askelia eteenpäin. Kotiläksyksi saimme tehtävän palata taaksepäin ja yrittää uudelleenopettaa maahanmeno oikealla tyylillä. Saa nähdä kuinka sekin onnistuu kun neiti on 2,5 vuotta mennyt lösähtäen maahan ja nyt pitäisikin saada lihasmuistiin jotain muuta, mutta kokeillaan.
Meidän istu-maahan-istu vaihdoissa ei ollut kuulemma oikeastaan mitään moitittavaa. Luna teki vaihdot kouluttajan mielestä hyvällä nopeudella, eikä siinä takatassut liikkuneet kuin muutamia millejä, mikä nyt johtuu pelkästä lantion liikkeestä asennonvaihdossa.


Kotiläksy on siis enemmän helpottamaan tulevaisuuden maahan-seiso siirtymistä ja koska meillähän tähtäimessä on päästä niin pitkälle kuin vaan mahdollista, niin pitää varmaan yrittää tehdä tätä päivittäin, jotta saamme monta toistoa. Luulen ettei totuttua maahanmenoa ole kovinkaan helppo ylikirjoittaa.


"Mitä toi tossa tekee?" - Luna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua (roskapostimainoskommenttien takia)