maanantai 3. joulukuuta 2018

Rukkasia tarjolla, anyone?

Ai että välillä tekisi mieli tehdä koirista rukkaset ja tänä aamuna oli taas sellainen hetki. Olenkin täällä varmaan maininnut että Luna ja meidän naapurin mitteli (en nyt osaa sanoa onko se oikeasti mitteli vai kleini, mutta arviolta sellainen vajaa kymmenenkiloinen musta pallero) ovat verivihollisia. Se on tällainen mitä monet kuvailisivat “räkyttäväksi pikkupiskiksi” eli nähdessään muita koiria, aloittaa rähinän. Naapuri on sanonut että se ei pidä muista koirista ja puree jos pääsee niin lähelle. Hän ei myöskään puutu koiransa räyhäämiseen mitenkään, naureskelee vain. 

"Emmä mitään ole tehnyt"


Mikä tähän yhtälöön sopii sitten täydellisesti, niin naapuri pitää silloin tällöin koiraa vapaana. Ei siis ihan lenkillä (en ainakaan ole nähnyt), mutta tuntuu päästävän sen tuossa pari kymmentä metriä ennen ulko-ovea irti ja koira juoksee heidän ovensa lähettyville.  

Lunan ja tämän mittelin kemiat eivät ole koskaan kohdanneet ja neiti alkoikin rähisemään takaisin todella nopeasti tähän asuntoon muuton jälkeen, kun osuimme ulos samoihin aikoihin. Puutuin tähän heti ja pariin otteeseen sainkin tilanteen siedettäväksi, eli Luna kyllä murisi mittelin nähdessään, mutta ei muuta. Sitten tuli tilanne, kun tämä mitteli olikin vapaana meidän tullessa (tai oltiinko lähdössä, en enää muista) lenkiltä. Elettiin siis aikaa ennen Laraa. Hetken aikaa koirat tuijottivat toisiaan ja minä yritin sisäistää että tosissaan tuo räyhäävä mitteli seisoi muutaman metrin päässä meistä vapaana. Mitteli lähti tietysti raivopäissään meitä kohti ja sain onneksi vipattua Lunan ovesta sisälle. Tämä sitten romahdutti meidän etenemisen mitä olin saanut työstettyä ja jouduin aloittamaan taas alusta. 

Menikö siinä muutama kuukausi, kun tilanne alkoi näyttämään taas siedettävältä - vain romahtaakseen uudelleen. Tulimme systerin kanssa jostain (kaupassa ainakin oli käyty, kun muistan kantaneeni kauppakassia toisessa kädessä). Pääsimme meidän oven kohdalle, kun naapuri avasi oven ja tämä mitteli pinkaisi ovesta ulos. Sehän bongasi meidät tietenkin siitä heti ja lähti taas raivopäissään kohti. Minä yritin pitää Lunaa selkäni takana ja pohtia että kaivanko minä avaimet vai suhinapullon nopeammin taskusta ja systeri yritti käsin ja jaloin estää mittelin pääsyä Lunan luokse. Suhinapullo löytyi nopeammin ja suihkautin mittelin suuntaan (en kohti, mutta koirasta hieman ohi) kunnon suhauksen. Tämä hiljensi molemmat koirat ja mittelikin jäi selvästi pohtimaan että mitä pahusta tapahtui. Tilanne oli selvästi siitä outo, koska mitteli päätti kääntyä ympäri ja palata omistajansa luokse.  

Tämän jälkeen Luna on nostanut kierrokset tappiin jo haistaessaan naapurit. Tätä mitteliä ei tarvitse edes näkyä, sen ei tarvitse olla edes ulkona, koska nykyään riittää jo että joku naapurin perheenjäsenistä on kävellyt ulkona. Luna kiihtyy niin kovin, ettei se pysty vastaanottamaan mitään puhetta. Olen tätä edelleen pyrkinyt kouluttamaan pois, mutta viimeisen puolenvuoden aikana emme ole edenneet ollenkaan. Neiti on tainnut todeta, että se mitteli vain pyrkii iholle ja se voi tulla mistä vain koska vain, joten haistaessaan sen menee jo ns. Puolustusasemaan.  

Nyt Laran tullessa kuvioihin, on tähän puuttuminen hankaloitunut. Koska yhden koiran sijasta minulla onkin kaksi reagoivaa koiraa. Laralla on myöskin nyt tätä räyhäämisongelmaa, mutta ei kaikkien koirien kohdalla. Useimmiten Lara kiihtyy jos Luna kiihtyy, mutta muiden koirien kohdalla Lunalle riittää “jätä” käsky ja neiti kulkee mulkoillen ohi – Lara saattaa siitä huolimatta sitten aloittaa pörinän. Lunan pörinät on siis paremmin ennakoitavissa, Laralla ne on edelleen osittain mysteerejä. 

"Huomioi mua!"
Palaten tähän aamuun, olimme juuri palaamassa aamulenkiltä, kun näin mittelin omistajineen tulevan meidän parkkipaikalta. No, Lunahan bongasi  mittelin heti ja veti kierrokset tappiin. Pyöritin neidin hihnan monta kertaa käteni ympäri ja vedin sen ohi. Lara kiihtyi kanssa, tosin ei ensin tiennyt että minkä takia piti kiihtyä ja vilkuili ympärilleen. Kun mitteli bongasi meidät ja aloitti rähinän niin alkoi Larakin raivoamaan (Luna edelleen vain murisi tiukasti vasemmalla puolella). Vedin siis kummatkin koirat siitä äkkiä ohi. Omituista kyllä, kun pääsemme kunnolla ohi, niin tytöt eivät jää vetämään tämän naapurin perään. Luna sitten ohituksen jälkeen aloitti hirveän kiljumisen, eli se käveli eteenpäin ja oikeasti kiljui. Tässä vaiheessa neiti alkaa jo olla kuulolla, eli nappasin kuonosta ja kielsin niin ääntely hieman rauhoittui.  

Mutta siinä teki kyllä mieli tehdä kaikista kolmesta rukkaset, sekä omista että siitä naapurin koirasta. Oikeasti, minua ei sinällään haittaa että muut koirat rähisee, kunhan omat ei lähtisi siihen mukaan. Ja olen aikalailla kaikkeni yrittänyt että Luna oppisi sulkemaan naapurin mittelin pois ajatuksistaan, mutta joka kerta olemme palanneet lähtöruutuun. 
Argh 

2 kommenttia:

  1. Voi ei. Olen kuullut aivan liian monesta mittelistä, joka on naapurien kauhu. Varsinkin urokset ovat hyvin reviiritietoisia ja näähän on vahtikoiria käyttötarkoitukseltaan, eli jos koiran jättää sosiaalistamatta, niin räyhääjän saaminen on aika taattua... Toisaalta nää olis kyllä kans hirveen helppo saada sosiaalistettua yhteiskuntakelpoisiksi, niin on tosi sääli, ettei toiset jaksa nähä vaivaa sen eteen. Mekin saatiin kuulla kommentteja aikoinaan, että mitä ihmettä, miksi mitteli, kun ne on niin hirveitä. Onneks meidän molemmat koirat käyttäytyy erinomaisesti varsinkin toisia koiria kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri mietin että mulla ei ole hajuakaan mitä sukupuolta tämä koira edustaa, eikä oo tullut koulutuskaan puheeksi. Ärsyttää vain itseä nää tilanteet, kun omista koirista saa muut kuvan kanssa että ihan hirveitä kouluttamattomia remmirähjääjiä vaikka niin ei ole, se on vain tämä yksi koira joka saa tämän reaktion aikaan. ._.

      Poista